Tutkittu tieto kananmunista lisääntyy.
Kananmunia on turvallista syödä joka päivä.
Kananmuna on varsinaista superruokaa kaikenikäisille!
Se sisältää lähes kaikkia ravintoaineita, kuten hyvälaatuisia proteiineja, D-, A- sekä B12-vitamiineja, biotiinia, pantoteenihappoa sekä kivennäisaineista mm. fosforia ja seleeniä. Siksi kananmuna onkin mitä mainioin proteiinin lähde monenlaisiin ruokavalioihin!
Proteiinia tarvitaan elimistön rakennusaineena kasvuun, kehitykseen ja solujen uudistumiseen. Proteiinin laatu määräytyy sen sisältämien aminohappojen mukaan. Kananmunan aminohappokoostumus on paras mahdollinen, sillä muna sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.
Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti pehmeää, hyvää rasvaa sekä monipuolisesti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita.
Kananmunan ravintosisältö / 100 g
Yksi muna painaa noin 55 g
Yksi kokonainen kananmuna sisältää noin 7 grammaa laadukasta proteiinia ja vain noin 70 kilokaloria. Kananmuna pitää näläntunteen loitolla pitkään ja auttaa jaksamaan. Siksi munat ovatkin oivaa ruokaa myös painonhallintaan.
Proteiinin lisäksi kananmuna sisältää luteiinia ja kseaksantiiniä.
Näiden on todettu suojelevan silmien verkkokalvoja iän mukana ilmeneviltä silmäsairauksilta, kuten kaihilta ja silmänpohjan rappeumalta. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisimpiä näkövammaisuuden aiheuttajia Suomessa, ja sitä sairastaa kolmannes yli 60-vuotiaista. Kananmunan keltuainen sisältää hyvin imeytyvää luteiinia. Keltuaisen lisäksi näitä antioksidantteja on muun muassa vihreissä kasviksissa, kuten pinaatissa, lehtikaalissa, parsakaalissa ja herneissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kananmunasta saatu luteiini imeytyy elimistöön monikertaisesti tehokkaammin kuin vihreistä kasviksista tai ravintolisistä saatu luteiini.
Koliinilla on merkittävä rooli solukalvojen muodostuksessa ja aineenvaihdunnassa.
Tärkein koliinin tehtävä liittyy sikiön hermoston ja aivojen kehittymiseen. Koliini on usein yhdistetty myös muistin ja aivojen toimintaan, ja sillä arvioidaan olevan ehkäisevää vaikutusta esimerkiksi Alzheimerin tautiin.
Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että koliiniyhdiste fosfatidyylikoliinin saanti ravinnosta oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua dementiaan. Lisäksi fosfatidyylikoliinin havaittiin olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen tiedonkäsittelytoimintoja mittaavissa testeissä. Fosfatidyylikoliinia saatiin eniten kananmunasta ja lihasta. Havainnot julkaistiin vuonna 2019 arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.
Koliini on elimistölle välttämätön ravintoaine, joka esiintyy ruoassa useimmiten erilaisina yhdisteinä. Koliinia tarvitaan muun muassa hermoston välittäjäaineen, asetyylikoliinin, valmistamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa koliinin saannin on havaittu olevan yhteydessä tiedonkäsittelykykyyn. Riittävällä koliinin saannilla saattaa siis olla merkitystä tiedonkäsittelykyvyn heikentymisen ja Alzheimerin taudin ehkäisyssä.
Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa dementiaan sairastumisen riski oli eniten fosfatidyylikoliinia ruoasta saaneilla miehillä reilun neljänneksen (28 %) pienempi sitä vähiten saaneisiin miehiin verrattuna. Eniten fosfatidyylikoliinia ruokavaliosta saaneet miehet myös pärjäsivät muistia ja kielellistä sujuvuutta mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten saaneet. Nämä havainnot ovat merkittäviä, sillä dementiaan johtanut muistisairaus on yli 50 miljoonalla ihmisellä maailmassa, ja määrä nousee väestön ikääntyessä. Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja, eikä sille ole toistaiseksi olemassa parantavaa hoitoa. Tuoreella tutkimustuloksella saattaa siten olla merkitystä dementian ehkäisyssä. Onnistunut dementian ehkäisy on monen tekijän summa, jossa pienetkin yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa suotuisasti kokonaisriskiin, ja siten ehkäistä tai viivyttää sairastumista.
Ruuan kolesteroli vaikuttaa suurimmalla osalla ihmisiä veren kolesterolipitoisuuteen vain vähän. Rasvan laadulla on paljon suurempi merkitys. Kananmunan keltuaisesta 2/3 on tyydyttämätöntä, eli pehmeää rasvaa. Perusterveet ihmiset voivat käyttää kananmunia päivittäin, osana tasapainoista ruokavaliota hyvänä ja monipuolisena proteiinin lähteenä. Nykyiset ravitsemussuositukset suosittelevat valtimotauteihin sairastuneille ja kolesterolia alentavaa ruokavalio suosiville 3-4 keltuaisen käyttöä viikossa.
Kananmuna sisältää monia terveydelle mahdollisesti hyödyllisiä ravintoaineita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan tai matala-asteiseen tulehdukseen, ja sitä kautta ennaltaehkäisee monien sairauksien riskiä. Runsaampi kananmunien syönti on tutkimuksien mukaan yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Kananmunat ovat paljon liikuntaa harrastaville tärkeä proteiinin lähde lihasmassan kasvun kannalta. Kananmunien käyttö erilaisiin proteiinipirtelöihin ja sellaisenaan auttaa palautumiseen treenin jälkeen. Kananmunien sisältämä D-vitamiini suojaa luustoa.
Kananmunan sisältämä B-ryhmän vitamiini biotiini edistää hiusten, ihon ja kynsien kuntoa. Biotiini imeytyy parhaiten kypsennettyjä kananmunia syötäessä.
Kananmuna on yksi monipuolisimpia tuoreita peruselintarvikkeita niin ruoanlaittoon kuin leivontaan. Kananmunat sopivat kaikenikäisten ruokavalioon. Kananmuna on helppo ja nopea valmistaa, maku on mieto ja monenlaiseen ruokavalioon sopiva.
Kananmunahyllystä löytyy runsaasti valinnanvaraa. Tuotteita löytyy tuotantotavan tai kanojen ruokinnan mukaan valittavaksi.
Kananmunan koostumukseen voidaan vaikuttaa kanojen ruokinnalla. Esimerkiksi Omega-munat tuotetaan ruokkimalla kanoja rehulla, johon on lisätty pellavaöljyä. Tämä nostaa kananmunien terveellisen omega-rasvahappojen sekä E-vitamiinin määrää. Samoin valikoimista löytyy kananmunia, jotka on tuotettu ilman soijaa tai kaurapohjaisella ruokinnalla, johon on lisätty ruohoa vastaamaan kanojen lajinomaista ruokintaa.
Valkuainen (66 % kananmunan massasta)
Keltuainen (34 % kananmunan massasta)
